Kun kaipaa toista on monesti sanoista ja runoista apua. Sekä tunteen käsittelyssä, että sen kestämisessä. Kaipaus runo kuten kaipaamisen tunnekin voi johtua rakkaudesta tai menetyksestä ja merkitys on monesti hyvin erilainen.
Joten toistaiseksi
Tulen kaipaamaan sinua kuin en näkisi sinua enää koskaan,
Ja seuraavan kerran kun näen sinut,
Suutelen sinua kuin en koskaan voisi enää suudella sinua,
Ja kun nukahdan vierelläsi
Nukahdan kuin en enää koskaan heräisi,
koska en tiedä saanko.
-Charlotte Eriksson
***
Jos palelisin, lämmittäisitkö?
Jos itkisin, lohduttaisitko?
Jos kysyisin rakastatko, rakastaisitko?
Jos lähtisin tästä maailmasta, kaipaisitko?
***
Kaipaan jotain, jota minulla ei ole koskaan ollutkaan.
-Lauren DeStefano
***
Rakkaus on niin lyhyt, unohtaminen on niin pitkä.
-Pablo Neruda
***
Käsi ukin käteen tarttuu,
aika kuluu, molemmat varttuu.
Toinen lähtee, toinen jatkaa,
ikävissään yksin matkaa.
***
Olet aamu johon herään,
olet päivä jota elän,
olet ilta jota odotan,
olet yö jota rakastan.
Olet unelma jonka haluan.
***
Ja vähitellen yö yhdistää meidän eristetyt kaupunkimme
-Pablo Neruda
***
Vaikka putous
vaikeni kauan sitten,
sen nimi kantaa
ikuisesti myötänsä
kaikua pauhinasta.
***
Jos todella rakastat häntä,
Anna hänelle kaipaamisen lahja
***
Vain yksi joka ymmärtää,
vain yksi jolta pystyy kysymään.
Vain yksi tuo valon pimeyteen,
vain yksi josta uskoa ystävyyteen.
Vain yksi ei lennä pois linnun lailla.
Kun hän on täällä, en ole mitään vailla.
Se olet sinä, ystävä, ystävä mun,
josta löysin sen kauan kaivatun
***
Joskus ihmiset voivat kadota aivan silmiemme edessä.
Joskus ihmiset voivat löytää sinut, vaikka he ovat katsoneet sinua koko ajan.
Joskus unohdamme itsemme, kun emme kiinnitä tarpeeksi huomiota.
-Cecelia Ahern
***
Silti aurinkoni paistoi eräänä aamuna,
Kaikella voitokkaalla loistolla otsassani;
Mutta hän oli vain tunnin minun,
Pilvi on peittänyt hänet minulta nyt.
-Shakespeare
***
Kirjoitin nimesi hiekkaan,
mutta aalto huuhtoi sen pois.
Kirjoitin nimesi taivaalle,
mutta tuuli pyyhkäisi sen pois.
Kirjoitin nimesi sydämeeni
sieltä ei sitä kukaan voi viedä.
***
joten odotan sinua kuin yksinäinen talo
kunnes näet minut uudelleen ja elät minussa.
Siihen asti ikkunaani särkee.
-Pablo Neruda
***
Vaikka kulkisin kohti pohjoista,
olisit sinä minun eteläni.
Vaikka itkisin tuskasta.
olisit sinä minun onneni.
Vaikka maa jalkojeni alla pettäisi,
olisit sinä minun turvani.
Vaikka linnut lakkaisivat laulamasta,
olisi sinun yksi sanasi niiden kaikkien laulua kauniimpi.
Vaikka joutuisin kävelemään maailmaan ääriin,
tekisin sen onnellisena, jos sinä odottaisit minua siellä.
***
Tänä iltana voin kirjoittaa surullisimmat rivit
Rakastin häntä, ja joskus hänkin rakasti minua.
-Pablo Neruda
***
Hiljaa sa kätesi ojensit,
otit pois sen vieläkin hiljempaa,
ylt’ympäri puut ne helisi
ja kuurassa kimmelsi luminen maa;
ma kuulin askelet eroovat,
näin varren vienon, mi vieri pois,
ja yksin yössä ma seisoin, – oli
kuin jotakin kaunista kadonnut ois.
– Eino Leino
***
On vain hiljaisuus ja sanaton suru.
***